KUURAA KORTEKSILLA

Tarinatuokiona iltapäivän ratoksi ajattelin kertoa ensimmäisestä poikaystävästäni, jota ennen olin seurustellut vain yhden tytön kanssa ja siitä, miten pahasti koko homma musersi mut ihmisenä. Ennen tätä olin jotenkin kuvitellut, ettei ihmissuhteet olisi näin dramaattisia muuta kuin leffoissa, ja nykyäänkin, yli kuusi vuotta myöhemmin, mun on vaikea uskoa, et miten tällaista voi edes tapahtua. Vaikka uskon päässeeni asiasta loppujen lopuksi yli, pystyn vieläkin näkemään, minkälaista vaikutusta koko tapahtumasarjalla on ollut mun kykyyn ylläpitää romanttisia suhteita. Olin 17 kun tapasin tän jätkän, se oli mua aika paljon vanhempi, ehkä jotain 5 vuotta tai sinnepäin ja asui n. 80km päässä kaupungissa, jossa mulla oli ennestään jo muutama kaveri. Se oli sellainen aika hiljainen ja hillitty tyyppi ja olin tosi innoissani siitä et joku noinkin paljon kypsempi tyyppi oli musta kiinnostunut. Koko tilanne oli tosi omituinen, koska tiesin, että se asuu tyttöystävänsä kans...

Ilmaisia liikuntamuotojahan on vaikka kuinka. Esim. kävelyn ja juoksun voisi aloittaa vaikka heti, laittamalla kengät jalkaan ja menemällä ulos. Muutaman kuukauden päästä saattaisi haluta hankkia jonkinlaiset paremmat juoksukengät, mutta niitäkin saa kohtuullisen halvalla. Ilmaisia, tai ainakin potentiaalisesti erittäin edullisia lajeja ovat myös muun muassa pyöräily, kotijumppaaminen ja muu kotona ja ulkona onnistuva liikunta. Toki ihanteellista olisi, että ammattilainen olisi varmistamassa tekniikkaa, jos yrittää joogata tai jumpata, mutta jos tunteihin ei ole varaa, niin niihin ei ole varaa. Halvimmat sali- ja uintikorttimaksutkin ovat monen varallisuuden piirissä, mutta kuinka paljon jollain salivälineillä tai vesialtailla tekee silloin, kun omat avut eivät vaan riitä turvalliseen liikuntaan? EDS:n kanssa hommassa on mukana myös tekniikan ja varallisuuden rinnalla kolmas, jatkuvan kivun ja suuren loukkaantumisriskin ulottuvuus. EDS on geneettinen sidekudoksien...

Minulla diagnosoitiin ADHD, kun olin 22-vuotias. Nykyään luulen, että taivun enemmän ADDn puolelle. Kävin yli vuoden neuropsykiatrian poliklinikalla tutkimuksissa. Siitä seurasi ensimmäinen lääkekokeilu metyylifenidaatilla ( Metyylifenidaatti on stimulantti, joka parantaa vireystilaa ja tarkkaavuutta . WIKI) Medikinet. Medikinet ei kuitenkaan sopinut minulle alkuunkaan, sillä monen kuukaudenkin päästä suutani alkoi kuivata lääkkeen ottamisen jälkeen, joskus jopa niin paljon, että jouduin jatkuvasti hörppimään vettä. Sen jälkeen sain kokeiltavaksi Consertan, joka sopi paljon paremmin, mutta lopulta oli myönnettävä, että sekään ei sopinut, sillä sain siitä pahoja sydämentykytyksiä ja heikotusta. Lääkärin kanssa päätettiin lopettaa lääkehoito, ja todettiin, että kaikki ADHD-lääkkeet aiheuttavat helposti sydänoireita, joten on mahdollista, että minulle ei sovi mikään ADHD-lääke. Vuoden ilman lääkkeitä olleena totesin, että en hyväksy lääkekokeilujen lopetettamista kokeilematta, sopis...

Mihin tahansa vegaanien keskustelupalstalle eksytkään, törmäät väistämättä keskusteluihin, joissa väännetään vegaaniuden määritteistä ja niiden tiukkuudesta. Törmätään tilanteisiin, joissa joku kertoo, että jos ostaa vahingossa jotain epävegaanista, hän kyllä myös syö sen, sen sijaan että heittäisi roskiin tai näkisi vaivaa lahjoittaakseen tuotteen eteenpäin. Tämä aiheuttaa yleensä närää ja kyseisen henkilön vegaaniuden kyseenalaistamista. Toinen yleinen väännön aihe on, että ei voi olla vegaani jos syö silloin tällöin roskiksesta dyykattua ruokaa, joka sisältää eläinperäisiä aineksia, vaikka ei koskisi moisiin tuotteisiin missään muussa tilanteessa. Yhä lähemmäs rajaa vajotaan kun aletaan kyseenalaistamaan, että voiko vegaani ostaa villaa ja nahkaa kirpputorilta? Tai jos käyttää vanhoja eläinperäisiä tuotteita ja tavaroitaan, onko vegaani laisinkaan? Säästyykö kivitykseltä, jos ostaa kasvovoiteensa yritykseltä, jonka eläinkoe-status on epäselvä? Mielestäni vegaanius on si...